Translate

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kirppiksellä




Niin se kolea lauantai koitti, kun oli varattu kirppispöytä peräkonttikirppikselle.

Pirpanat oli siivonneet kaappejansa,  hinnoitelleet,  käyneet luopumistaistelua, suunnitelleet mitä kaikkea niillä rahoilla tehdään, mitä kirppikseltä saa.

Omat vaatekaapit ja kangasvarastot kävin läpi...



Kyllä oli paljon turhaa tavaraa talossa.

Hiljaista oli myyntikojulla sitten itse tapahtumassa.

Eipä aikaakaan,  kun rohkea Pirpana innostui kailottamaan:

"Tänne päin! hyvät asiakkaat.
Täyttäkää kotiin turhalla romulla.
Halvalla lähtee!"

Ei kulkenut vielä asiakasvirrat meidän kojulle,  mutta naapuripöytien myyjien suut kääntyivät hymyyn.

Itse en tiennyt,  olisinko kieltänyt, vai ollut hänestä ylpeä.

Pian Pirpana etsi autosta pahvinpalan,  kirjoitti siihen "Kirppis", ja lähti kaupan parkkipaikan reunoille huutelemaan.


Kun joku käveli peräkonttimme viereen, Pirpana ehdotti: Kelpaisiko rouvalle rasva?

Eikä lannistunut kymmenestä ei-vastauksesta... Yhdelle rouvalle möi Yves Rocherin yhden kerran kokeillut rasvat, josta sai itse sai valtavan ihottuman.

Rouva kehui tyttöä, hymyili, ja osti. Synttärilahjaksi saatu rasva vaihtui rahaksi vitosella.

Yhdelle pariskunnalle hän ehdotti: "Tästä voisi ostaa hyvän kirjan vaikka tuleville lapsenlapsille jo etukäteen! "

Mukava päivä oli.

Bisneksessä olisi kuitenkin vielä ollut toivomista.

Paikka maksoi 6€.

Itse möin yhden puseron 3€:lla ja 2,5m kangasta 25€:lla.

Yksi tytöistä möi 2 vihkot, 2 €, toinen Aku Ankkoja eurolla, ja osti venäläisen marsalkan asun 15 eurolla.

Voisikohan kuitenkin tienata jollain vähän paremmin?

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Päällikkö ja Pirpanat kanakaupoilla


Ei ollut käynyt mielen vieressäkään alkaa kanafarmariksi.

Joulupukki oli suunnitellut toisin.
Tuli meille Kukko olallaan.

Pukki kertoi, että sen nimi on Erkki. Aikansa kaakatti siinä lahjojen jaon aikana olohuoneessamme, ja kun toiveikkaasti odotimme, että kaakatus kohta loppuu, pukki karkasi parvekkeen ovesta,  huikkasi ovella heipat - ja Erkki jäi meille.

Siinä sitä sitten ihmettelimme. Komea Kukko olohuoneessa,  ja koko perhe ympärillä aukomassa lahjapaketteja.


Siellä se autotallin nurkassa asusteli ja kiekui aina, kun tuli autolla pihaan.

Kun kelit lämpenevät, Erkki pääsi autotallista vapaaksi ja alkoi pitää järjestystä pihassa.

Kaikesta kuitenkin huomasi, että Erkillä taisi olla ikävä vaimoa. Yksinään tepasteli poikamies pitkin tonttia, kaivoi matoja kukkaruukusta, ja komensi kissat pois ruokakupeiltaan silloin, kun Hän itse sattui olemaan raksuja vailla.

Koiranhäkin viereen Kukko meni vähän niitä ärsyttämään. Kookotti siinä, pyöri ja pöyhi itseään, ja ei ollut moksiskaan, kun koirat hyppivät vasten aitaa. Pullisteli vain. Komea Hän kyllä onkin.



Sitten se päivä tuli, että lähdimme hakemaan hänelle vaimoja. Hellyimme ostamaan kaksi. Molemmille pikkutytöille omat kanat.

Matkaan saimme kana-asiantuntijan, jolta kyselin neuvoja.
Mistä tiedän millainen kana on valittava?

- No minä tiedän. Sen pitää olla lapsille ystävällinen,  ei äkäinen. Heltta hyvä. Terveen näköinen.

Selvä. No niinpä tietysti. Kanan luonne on tietenkin helppo havaita ja heltta-analyysi käy kai käden käänteessä.
Löysimme kanalan.

Jo pihassa tiesimme saapuneemme oikeaan paikkaan. Sen päiväinen kotkotus kuului monesta suunnasta.


Hyvältä näytti nätti munakorikin.

Isäntä astui karsinaan ja hätisteli kaksi kanaa laatikkoon.


Kannoimme kanalaatikot autoon ja saimme vähän rehua, kiviä ja munitusta.

Myyjä kertoi, että munitusrehua pitää antaa joka päivä. Samoin kiviä tai kuivatettuja munan kuoria. Kuivatettuja siksi, että jos menee antamaan kerran niitä märkiä, sen jälkeen kana syö aina omat munansa. Ja jos ei anna munitusrehua,  muniminen loppuu.

Tekevät munansa kuulemma aamupäivisin, vaikka pahvilastikkoon.  Yöksi pitää olla orsi,  sinne kiipeävät nukkumaan.


Autossa pääsi toiselta tytöltä itku. Ei saanutkaan itse valita kansansa. Kovasti selvitimme, että näytti siltä, että nämä kanat eniten halusivat lähteä meille. Tyttö suostui. 

Tämän jutun loppuun  olisi näppärä kirjoittaa, että sen pituinen se.

Mutta ei.
Huomenna menen kuntaan ja täytän kanatilallisen ilmoituksen.