Translate

perjantai 20. toukokuuta 2016

Päällikön päiväkirjasta. Torstai. Osa I



Ihan tavallisesti sekin torstai alkoi. Lapset vuorollaan sulkivat kodin oven. Jäätiin kuopuksemme kanssa kaksin.  Oli nukuttu huonosti. Tai vaikka niin, että "useita kertoja". 

Sitten tuli viesti ja puhelu. Sellaiset, jotka tekevät tavallisesta päivästä joulun, juhannuksen ja kaikki juhlat samalle päivälle... 

 Postin kuriiri soitti,  että tuo paketin. Unelmien täyttymyksen. Sellaista ei naisen elämässä voi tapahtua kuin korkeintaan kerran,  että samana päivänä saa saumurin ja ompelukoneen.  

Olisin voinut kiljua.  Jaa olenko kotona? Täällähän minä päätoimisesti päivystän ja odotan pakettia. Sitä, josta olen unelmoinut pitkään. 

Olisi tehnyt mieli siivota koti. Käydä suihkussa. Laittaa hiukset, kattaa kahvipöytä postipojalle. Levittää punainen matto... Tätä tietä tänne päin.  Tervetuloa. 

Vihdoin ovikello soi. Onko oikea talo? Jo vain.  Tänne saa tuoda.

Siinä estelin jalkojani hyppimästä.  Suutani kiljumasta.  

Kun vihdoin rouva postipoika kantoi paketin eteiseen, en enää malttanut mieltäni. 
- Voi ihanaa. Kiitos. Siinä on mulle ompelukone ja saumuri!!! 

Mutta mitä sanoo postipoika?

- Jaa teillä on Kukko? 
No juu on on. Ja sitten puhuttiin kukosta... Kukko tarvitsee kaveriksern kanoja.  

No kyllä tietenkin. Mutta ei tässä nyt kanoja jouda googlaamaan, jos on pakettien aukomiset ja kaikki...

Sitten se lähti.
Kello oli silloin vasta tavallisena torstaina 12. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti