Aivan ensiksi haluaisin kiittää - Sinua, joka kerta toisensa jälkeen luet näitä - saan klikkauksista iloa.
Kiitos teille kaikille, jotka Pirpanoitamme päivittäin näette!
Kiitos, päikyn täti, joka iloisesti aamu toisensa jälkeen otat lapseni vastaan. Kiitos, kun otit syliin, lohdutit. Kiitos, kun nauraa kikatit kuopuksen kanssa. Kiitos, kun annoit syödä hitaasti ja annoit lisää ruokaa. Kiitos, kun silitit, kun lähdin nukkumaan. Kiitos, kun autoit valitsemaan leikkiä. Kiitos, kun tajusit, että Pirpanapäälkikköö kesken arkisen tohinan itkettää ihan typerä asia.
Kiitos, kun pidit vasu-keskustelun. Päivitit varhaiskasvatussuunnitelman. Teit päivä toisensa jälkeen havaintoja Pirpanani taidoista ja tavoista, ja sitten juttelit niistä äidin kanssa. Kiitos, kun näit sen vaivan. Siitä tulee teille lisää työtä, tiedän sen, ja olen nähnyt, miten huolellisesti keskusteluihin olette valmistautuneet. Arvostan niitä. Kiitos! On tärkeä istua hetkeksi alas ja miettiä mitä juuri tälle yhdelle lapselle kuuluu! Työn iloa edelleen.
Kiitos, päiväkodin johtaja, kun järjestelit kuopuksen samaan ryhmään, kun sisarukset. Siitä on meille iloa joka aamu. On helppo teidän tuttujen kanssa toimia. Te tiedätte mitä meidän perheelle kuuluu ja teidän kanssa on siksi helppo toimia. Kiitos, kun soittelit sijaisia, kun vakituiset oli lomilla.
Kiitos, opetttaja, kun päivästä toiseen huolehdit lapsestani! Kiitos, kun huomaat hänen omat omituiset oikkunsa, ja otat niitä huomioon, vaikka ryhmä on suuri, ja sinulla on paljon työtä. Kiitos, että päivästä toiseen keksit uusia ideoita, erilaisia tapoja oppia - niin, että jokainen saa murusensa jotenkin.
Kiitos, että olet ollut auttamassa ihmiseksi kasvamisessa. Kiitos kaverikeskusteluista. Kiitos siitä, että olet ohjannut heitä kaveritaidoissa. Ne on joskus hankalia. Kiitos, että laitoit välillä rauhoittumaan ja kiitos, kun soitit kotiin ja ja kerroit kuulumisia. Kiitos, kun sait soittaa.
Kiitos siitä, että taas näit vaivaa arviointikeskusteluja varten. Se on teille iso työ. Se on tärkeää. Siitä aina tietää, mihin seuraavaksi suunnistetaan. Arviointikeskustelut on sellaisia pysäkkejä. Mitä tälle Pirpanalle kuuluu.
Kiitos sinulle, kouluavustaja, joka teet koulussa sellaista äidin korvaavaa työtä. Katsot, että hanskat on kädessä. Että lapset ehtii bussiin. Kiitos, että olet joskus korvaamaton apu, kun opettajalta kädet loppuvat. En edes tiedä mitä kaikkea teet... Mutta kaikki se on tärkeää!
Kiitos iltapäivähoidon täti! Lapseni tulee koulupäivän jälkeen luoksesi, ja on välipialaa vailla, päivästä väsynyt. Kiitos huolenpidosta, ja ajasta, jota annat hänelle.
Kiitos päiväkoti, kerhot ja koulut suloisista äitien- ja isäinpäivämuistamisista. Ilman teitä meillä tuskin olisi niin ihania juhlapäivien aamuja.
Kiitos ihanista askarteluista ja lasten taideteoksista, joilla voimme kotiamme koristaa.
Kiitos, te kaikki, jotka olette kanssamme vanhemmuutta jakaneet. En kaikkia teitä tähän tohdi edes luetella, Te kyllä tiedätte, ketä tarkoitan. Olen teistä kiitollinen.
Kiitos naapurin "varamummola," jossa iloitaan Pirpanoistamme. Ne haluavat teillä käydä.
Kiitos KELA, joka kuukausittain meitä muistaa. Joka lantti on käytetty. Tarpeeseen tuli. Kiitos kunta kouluista, päiväkodeista, erityisestä tuesta ja kaikista palveluista, joita ylläpidätte!
Kiitos, rakkaat ystävät ja sukulaiset. Yhdessä on taas vuosi selvitty. Jaettu iloja, vietetty mukavia hetkiä avantosaunan lauteilla ja monissa mukavissa paikoissa. Kiitos kyläkutsuista ja kiitos, että istuitte meillä hetken.
Kiitos, Kaiken antaja.
Siunattua Joulua Sinulle,
kiitollisena,
Pirpanapäällikkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti