Ajeltiin naapurikaupungin keskustassa ihan huvikseen, koko sirkus. Katseltiin jouluvaloja. Siinä ne mukavasti autossa pysyvät ihan ojennuksessa, kaikki turvavöissä kiinni, kovin paljon kukaan ei sotke, kun ei ole tavaraakaan, mitä levittää.
Enemmän pitäisi istua autossa. Jos dieseli olisi halvempaa, voisi tämän tästä pakata Pirpanat autoon istumaan. Huvin vuoksi.
Kovasti laiskotti ajatus ruoanlaitosta, ja yllytin toisen päällikön ajamaan auton Raxiin.
Pirpanat innostuivat tietysti heti. Paitsi se yksi, joka ei tykkää koskaan mistään ruuasta muutenkaan. Paitsi lihakeitosta.
Ehdoksi sovittiin, että isot valkkaavat yhden pienen, josta huolehtii. Oli nopea huutokauppa ja kaikki saivat mieleisensä.
Tietysti vähän jännitti ja pidin perussaarnat. Sitten ootte ihmisiksi. Ja erityisesti ette huuda.
Mikäs siinä oli katsellessa. Isäntä kantoi vauvan kaukalon. Isot taluttivat pieniä. Minä hymyilin.
Vauva ymmärsi nukkua.
Varmuuden vuoksi laitoin Faceen päivityksen, että pitäkää ihmiset peukkuja. Olemme koko perheellä Raxissa. Ymmärtäviä peukkuja tuli heti paljon.
Kohta joku tiedotti, että praitti on hyvää.
Yksi isosisko selitti hoidokilleen, että semmoinen sääntö on, että salaattia pitää ottaa.
Taas hymyilin. En minä sellaisesta ollu tänään puhunut mitään. Onko tosiaan niin, että lapset alkavat itsekin arvostaa niitä asioita, mistä olemme niille puhuneet.
2-vuotiaan lautanen näytti tältä, ja pikkuisen lipsuin palvelupäätöksessäni, nappasin pojan kainaloon, ja vein tarjoilupöydän ääreen.
"Aluu", sanoi poika, ja pyöritti päätään joka ikisen ruuan vieressä.
Se tarkoittaa, että en halua, enkä aio syödä. Ihana poika, joka on pikkuisen jo alkanut puhua.
Kun katsoin pöydän alle, hymyilin taas. Tämä "poika" oli lähtiessä ihan ite valinnut kenkänsä. Tiedättekö... Meillä ei vaatteisiin menisi penniäkään, jos minä en niitä ostelisi.
Se sama 'poika' kohta tiedotti, että tämä on sitten samalla iltapala. Jos nimittäin sitä ei erikseen tiedota, lapset alkavat heti kotiin päästyään pyytää iltapalaa.
Pian teini kertoi, että joku koulukaveri oli tykännyt hänen kuvastaan instanssa. Kohta 8-vuotias poika tiedotti, että oon täys kuin Turusen pyssy.
Eipä aikaakaan, kun tämä herra alkoi tarkentaa.
Mitä se tarkoittaa, että on täys kuin Turusen pyssy?
Emme me tienneet. Isi alkoi googlata.
1708 Lieksassa Venäjän puolelle tehtiin ryöstöretki. Mukana retkellä oli Turunen niminen mies, joka laittoi pyssynsä täyteen saalista, että ei paluumatkalla Suomen rajalla voinut laukaista kunnianlaukauksia. Pyssy oli liian täynnä. Siitä jäi sanonta.
Niin onnellisena. Niin kiitollisena istuin autoon.
Mitään hullua ei tapahtunut. Minun rakkaillani on taas maha täynnä ruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti